eläinkuvaus

Burmankissa Stefan by Jari Anttonen

Olen aina hyvin innoissani saadessani tilauksen, jossa pääsen kuvaamaan eläimiä kuten tätä ihanaa burmankissapoikaa. Kerron nyt, kuinka saan kissakuvauksista mahdollisimman paljon irti. Kuvauksiin pakkaan kameran, kaksi objektiivia ja salamat jalustoineen sekä tarkistan muistikorttien ja akkujen tilanteet. Mukaan vielä iloinen ja avoin mieli ja olen valmiina hurauttamaan kuvauspaikalle. Tällä kertaa kuvausmiljööksi on valittu kissan oma koti, jolloin kissa näyttäytyy todellisessa elinympäristössään. Samalla omistajalle jää muistiin edustava kuva kissan elinoloista.

Kissan suosioon on päästävä heti asiakkaan luokse saavuttaessa. Tutustun kissaan ensin ilman kameraa hetken aikaa ja lahjon tarvittaessa herkuilla. Jos kissa haluaa tutustua kameraan esimerkiksi sitä haistelemalla, niin annan sille siihen aikaa. Kissan pitää päästä haistelemaan kameramiehen kättä ja tekemään tuttavuutta valitsemallaan tavalla myös kuvausten edetessä. Kissan alkaessa nuolla tassujaan ollaan jo pitkällä luottamuksen saavuttamisessa ja voidaan keskittyä kuvauksiin kissan ollessa aidoimmillaan. Tätä burmankissapoikaa piti leikittää jonkin aikaa, ennen kuin se oli läsnä tilanteessa, innostui leikkimään enemmän eikä pistänyt pahakseen ympärillä puuhaavia ihmisiä. 

Kissat liikkuvat oman mielensä mukaan, eivätkä noudata ohjeitani. Kuvaukset sujuvat yhteistyössä, kun edetään kissan ehdoilla. Jos kissa ei halua seistä valitsemassani kuvauspaikassa, annan sen mennä toiseen paikkaan ja siirryn itse jouhevasti kissan perässä. Välillä se vaatii sen, että raahaan salamajalustaa mukana huoneesta toiseen. 

Vaatii kärsivällisyyttä metsästää etsimen läpi oikeaa hetkeä, jolloin kissa katsoo kameraan oikealla tavalla ja korvatkin ovat suosiollisessa asennossa. Taaksepäin suuntautuneet korvat kertovat varautuneisuudesta ja eteenpäin kohdistuneet korvat valppaudesta. Katsekontaktikaan tosin ei ole välttämätön, kunhan toivotut elementit ovat muutoin kohdallaan. Kuvaajan täytyy varautua joustavasti erilaisiin kuvauksissa vastaan tuleviin tiltanteisiin. Perheen toista kissaa kuvattiin jo vuotta aiemmin, mutta huomioin burmankissatytön, joka sattumalta halusi kuvauksiin mukaan tällä kertaa. 

Olen huomannut, että eläimet alkavat rentoutua tarpeeksi onnistuneita kuvauksia ajatellen vasta noin kolmen vartin tutustumisen jälkeen. Sovin yleensä tunnin kuvaussession asiakkaan luokse, mutta usein kuvauksissa vierähtää aikaa jopa puolitoista tuntia. Studiokuvauksissa tunti riittää kuvauksiin hyvin. Noin puolessa välissä kuvauksia kannattaa pitää pieni kahvitauko, jonka jälkeen saadaan taas erilaista tunnelmaa kuviin.

Kissoja kannattaa kuvata kissan silmien tasolta. Mielenkiintoisia kuvakulmia etsiessä voi yrittää ajatella vähemmän perinteisesti eli esimerkiksi lattialla olevaa kissaa ei kuvattaisi seisten. Kissat pitävät kiipeilystä, joten alhaalta päin voi saada hyviä kuvia. Hauskoja kissakuvia voi saada myös kuvaamalla kameraa kohti juoksevaa tai hyppäävää kissaa, mutta tällaiseen kuvaukseen voi tosin mennä yllättävän kauan aikaa, vaikkakin se on palkitsevaa. Kissasta kannattaa ottaa yksityiskohtaisia kuvia tassuista, kynsistä, kasvoista, viiksistä ja silmistä.

Jälkikäteen ammattikuvaaja saa poistettua kuvasta ylimääräiset kohteet ja häiritsevät tekijät. Näitä ovat esimerkiksi kaulapanta tai katulamput. Siten kuvattava kissa pääsee oikeuksiinsa kuvan pääosan esittäjänä. Jälkikäsittelyssä voi myös muokata kuvan sävyjä toivottuun tunnelmaan pääsemiseksi. 

Innokas ja eläinrakas ammattikuvaaja ikuistaa kissasi tehden oikeutta ainutlaatuiselle lemmikillesi. Nämä burmankissakuvauksetkin saatiin onnelliseen päätökseen ja lopputuloksena on nämä huikeat kuvat suloisesta pojasta.